Marraskuu. Sadetta, harmautta. Läppärilaukussa keskeneräinen puukko, edessä keskeneräisen blogin muokkaus. Kaulakorun polttokuviointiakin tässä pitäisi suunnitella; puuttuu materiaali ja puuttuu työtarmo.
Vähäinen tarmo livahti pohtimaan eri puulajien käyttöä muotoilussa (ja lopullisissa tuotteissa=
Jokin aika sitten hyvinkin trendikäs puulaji wenge (Millettia laurentii) on itseasiassa uhanalainen (ainakin IUCN Red List of Threatened Species; wikipedia)
Arkive.orgilla on ilmeisesti ajantasaisinta tietoa (2009); IUCN:n listaus näyttäisi olevan 1998, joskin 2013 viittaa puun olevan edelleen uhanalainen http://www.arkive.org/wenge/millettia-laurentii/. Kongon alue on toisaalta sellaisessa tilassa, että arvopuun holtiton hakkaaminen ei kuulosta kauhean kaukaa haetulta.
Wengen kanssa hyvin samankaltainen panga panga ei tiettävästi ole uhanalainen.
Groov-nimiselle puusepänpajalle materiaalin alkuperällä on merkitys. Tässä lainaus heidän sivuiltaan:
Puusepänteollisuudessa yleisesti käytettyjä uhanalaisia puulajeja on merbau, wenge, osa mahonkilajeista sekä tiikki. Näistä puulajeista osaa voi käyttää, mikäli ne eivät tarvitse tarvitse CITES-lupaa tai niillä on CITES-sopimuksen mukaiset luvat. CITES-sopimuksessa sanotaan, että tietyistä puulajeista valmistettuja tuotteita ei saa tuoda maahan, ellei voida todistaa, että puut on kasvatettu viljelmällä eikä kaadettu sademetsästä. http://www.cites.org/
Toinen ääreistrendikäs puu merbau on ilmeisesti aina luvattomasti liikkeellä, mutta wengen tuominen maahan on ilmaisesti laillista. Citesin mukaan millettia laurentii wildem on "legal" eli tänne myyty wenge on ainakin teoriassa kasvattettua (tai mukana tuleva aitoustodistus on ostettu – esim Indonesian viranomaisilta saa rahalla ihan minkä tahansa todisteen ihan mistä tahansa)
- Ympäristömerkki Forest Stewardship Council (FSC) pitäisi taata, että lopputuotteen materiaali on luvallisesti hankittua.
Puunvalintaopas (englanniksi)
Kovapuiden tunnistusopas (englanniksi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti